Lajiesittely‎ > ‎Mestari‎ > ‎

Mestarin haastattelu

Suurmestari Jae Ok Myung, milloin aloititte moodolajien harjoittelun ja miksi?

Ollessani 12-vuotias näin kun jengi hyökkäsi isoveljeni kimppuun kadulla. Silloin päätin, että jossain vaiheessa kostaisin heille veljeni puolesta, mutta aloitettuani moodoharrastuksen ajattelutapani muuttui, koston ajatukset unohtuivat, ja vuonna 1960 moodoharrastus oli jo elämäntapani.


Mitä lajeja olette harjoitellut?

Tae Kyon (potkutaito), Soo Bryuk Ta (käsitaito).


Kuka on ollut vaikuttavin ja tärkein opettajanne?

Su Ho Sa –munkki opetti filosofiaa, sekä Nok Jik Byang (Dol Kye Ry 126. suurmestari) opetti perinteisen ympyrätekniikan periaatteita.


Mikä oli tavoitteenne lähtiessänne kehittämään itsepuolustukseen tätä uutta lajia?

On olemassa monia kulmikkaita ja kovia lajeja, halusin luoda tekniikaltaan pehmeän, nopean ja tehokkaan tyylilajin. HJMS:stä on puhuttu tulevaisuuden itsepuolustuslajina. Pitkän uranne aikana olette tutustunut ja tutkinut monia itsepuolustuslajeja. Mitkä ovat HJMS:n tärkeimmät tekniikat? Itsepuolustus on HJMS:n tärkein tekniikka. Se hyödyntää ympyräliikettä joka muistuttaa meren aaltoja ja pyörteitä. Se sisältää yli 3000 erilaista itsepuolustusliikettä.


Lajissa on paljon tekniikkaa. Miksi on tärkeää harjoitella niin paljon perustekniikkaa?

Tekniikoiden määrä pyrkii antamaan erilaisia näkökulmia lajin periaatteista ja antamaan menetelmiä periaatteiden soveltamiseen. Ei ole olemassa huipputekniikkaa ilman perustekniikan hyvää osaamista.


Onko lajista kertovaa kirjallisuutta saatavilla?

Jok Sool Do, englanninkielisenä.


Mitä haluaisitte HJMS:ssä vielä kehittää?

Ihminen on aina tyytymätön, harjoittelen jatkuvasti löytääkseni puutteita.


Mikä on kilpailemisen merkitys harjoittelussa?

Vähäinen, koska se vähentää harrastajien määrää. Moodo on sen sijaan tarkoitettu kaikille.


Mikä on harjoittelijalle vaikeinta tässä lajissa?

Ymmärtää tekniikoiden pehmeys. Fyysisen voiman käyttö ei ole välttämätöntä.


Mitä ohjeita haluaisitte antaa vasta-alkajille? Entä opettajille?

Oppilas on opettajansa peilikuva. Tekniikan osaaminen on kuin jalokivi: mitä enemmän sitä kiillottaa, sen kirkkaamaksi se tulee. Liikkeiden ja tekniikan hiomisen jälkeen, kun ajatus on mukana, aletaan ymmärtää liikettä ja se merkitystä. 



Artikkelin kirjoittivat Helena Jaakkola ja Antti Tassberg, ja se on alunperin julkaistu Budoka-lehden numerossa 1/95. Tässä siitä on jätetty pois lajin osa-alueiden esittely.

Comments